Pitkästä aikaa on aurinkoinen päivä. Melkein kuukausi piti tuota valoilmiötä odotella ja yllättävän korkealle aurinko on kivunnut kuin salaa. Kevättä siis ilmassa! Päivänvaloa on jo reilut viisi tuntia enemmän kuin joulukuun talvipäivänseisauksen aikaan. Talvi on siis oikeastaan aika lyhyt eikä pimeyskään näillä leveysasteilla ole pitkäaikainen.
Todellisuudessa ei täällä Suomessa mitenkään erityisen pimeää enää nykyisin ole. Jo kaksi kolmasosaa yötaivaastamme on valaistu. Asutuskeskukset, isot tehdaslaitokset ja suurimmat tiet loistavat valoa avaruuteen kaiken yötä.
Luin vastikään jo vuonna 2000 ilmestyneen kirjan "Lights Out", jonka ovat kirjoittaneet T.S. Wiley ja Bent Formby. Kirja on melkoisen provosoiva. Olen monessa asiassa kirjoittajien kanssa samaa mieltä - ja tilanne on entisestään pahentunut reilussa kymmenessä vuodessa. Kirjan alaotsikko on "Sleep, Sugar and Survival". Miksi emme nuku, miksi lihomme, miten meidän käy, miten luonnon käy? Kirjaa on moitittu epätieteelliseksi ja sekavaksi, mutta ainakin kolmasosa kirjasta on lähteiden luetteloa, joten kyse ei ole pelkästään kirjoittajien omista mielipiteistä.
Yksinkertaisesti kirjan viesti on se, että emme elä niinkuin meidän kuuluisi. Elämämme kuuluisi rytmittyä sekä vuorokaudenaikojen (valon) ja vuodenaikojen mukaan. Mutta mehän elämme ikuisessa kesässä,on aina valoisaa ja aina tankkaamme tulevan vähäravinteisen talven varalle. Talven, joka ei koskaan tule.
Kirja kannattaa lukea. Se on sitäpaitsi aika hauska, ankeasta aiheesta huolimatta.
Ja samaa aihetta sivuten osui tänä aamuna nettilehdestä silmiin otsikko, jossa kauhisteltiin sitä, että Pohjois-Koreassa on yöaikaan aivan pimeää. Ainoa valo näkyy pääkaupunki Pjongjangista (Pohjois-Koreasta ei siis kuvassa näy paljon muuta kuin yksi piste kahden valomeren, Etelä-Korean ja Kiinan välissä). Syynä on todennäköisesti energiapula tai taas uusi keino pitää kansa kurissa, mutta toivottavasti pimeys myös suo maan kansalaisille paremman yöunen. Tosiasiahan on, että valosaaste pahimmillaan aiheuttaa unihäiriöitä. Ilman pimeyttä melatoniinia ei muodostu - mutta kas, sitähän voi nykyään ostaa täällä meillä myös ruokakaupan hyllyltä.
Tunnustan olevani vanha ja kovin skeptinen hurjaa vauhtia kiitävän tekniikan suhteen. Eilen oli radiossa uutisointia lemmikkien tableteista, joilla kissa tai koira voi pelata. Tänään oli lehdessä juttua älyhammasharjasta, jonka käyttöä voi suoraan raportoida somessa. Mielikuvitus tuntuu olevan kattona. Mutta hei haloo, me olemme pohjimmiltamme osa luontoa. Jos irtaannumme liian kauas siitä, mitä todellisuudessa olemme, miten meidän käy?
It’s a sunny day for a
change. For almost a month we have waited for this phenomenon and the sun is
already surprisingly high. Spring is on the way! The day is already over five
hours longer than during winter solstice in December. Winter, therefore, is
actually rather short and at this latitude, the darkness isn’t very prolonged
either.
In reality, Finland isn’t
very dark anymore. Two thirds of our night sky is already illuminated.
Population centers, large factories and main roads shine into space all night.
I just read the book
“Lights Out”, written by T.S. Wiley and Bent Formby in the year 2000. The book
is rather provocative. I agree with the authors about a lot – and in the over
ten years since the book was written, the situation has gotten much worse. The
subtitle of the book is “Sleep, Sugar and Survival”. Why do we not sleep, why
do we gain weight, what will happen to us, what will happen to nature? The book
has received criticism for being unscientific and confusing, but at least a
third of it is a list of sources – it’s not only based on the authors’
opinions.
Put simply, the book’s
message is: We are not living like we are meant to. Our lives should follow the
rhythms of both the day (light) and the seasons. But as the lights are always
on, we live in eternal summer, always refueling for the coming winter. The
winter that never comes.
I recommend this book. It’s
also quite funny, despite its bleak subject.
Similarly, this morning in
an online paper I noticed a headline, which was horrified about the fact that
North Korea is completely dark at night. The only lights are on in the capital city
of Pjongjang (so in the picture North Korea is a dark spot between the two
oceans of light that are China and South Korea). The reason for this: most
likely energy shortages or yet another way to keep the population obedient, but
let’s hope that the darkness will also grant the North Koreans with a better
night’s sleep. Because the truth is that light pollution at its worst causes
sleeping problems. Without darkness there is no melatonin production – but what
do you know, you can buy melatonin these days at your local food store.
I confess to being old and
very sceptic when it comes to the technology that moves at the speed of light.
Yesterday on the radio someone was speaking about tablet computers for pets,
offering games for cats and dogs. Today’s paper had an article about a
toothbrush which records your brushing habits, which you can then report
directly to the social media. Only imagination seems to be the limit. But
hello, we are a part of nature deep down. If we detach ourselves from what we truly
are, what will happen to us?
