maanantai 22. joulukuuta 2014

Kauneutta Maasta – “Earthing-kasvojenkohotus!






















Kasvojen parantunut verenkierto (alempi kuva) 20 minuutin maadoittumisen jälkeen mitattuna Speckle Contrast Laser Imagerilla.

Muutamia vuosia sitten MS-taudista kärsivä Cindy osallistui maadoittumistutkimukseen. Muiden osallistujien tavoin Cindy oli maadoittuneena noin 40 minuuttia. Jälkeenpäin hän meni WC:hen ja säntäsi ällistynyt ilme kasvoillaan takaisin huoneeseen jossa osallistujat olivat maadoittuneina.
”Vilkaisin itseäni peilistä enkä voinut uskoa mitä näin,” Cindy sanoi. ”Oli kuin olisin nukkunut kolme päivää tai ollut parantavalla retriitillä. Näytin niin paljon paremmalta ja nuoremmalta. Aikaisemmin olin ollut hyvin väsynyt, surullinen ja stressaantunut. Olin ihmeissäni.”
Cindyn huomio ei ole ainutlaatuinen. Monet naiset ovat tehneet samanlaisia havaintoja jo vain puolen tunnin tai tunnin maadoittumisen jälkeen, tai nukuttuaan maadoittuneena. He ovat huomanneet eron, he tuntevat olonsa nopeasti paremmaksi ja näyttävät paremmalta. He puhuvat hehkuvammasta ihosta, kirkkaammista silmistä ja lisääntyneestä elinvoimasta.

Tutkimus: Kehon maadoittaminen parantaa kasvojen verenkiertoa
Nyt vuonna 2014 tehty tutkimus joka julkaistiin Journal of Cosmetics, Dermatological Sciences and Applications-lehdessä Internetissä (http://www.scirp.org/journal/PaperInformation.aspx?PaperID=51326) on ensimmäistä kertaa osoittanut kasvojen verenkierron paranevan maadoittumalla. Tämä on todennäköisesti yksi niistä tavoista joilla maadoittuminen voi nopeastikin parantaa ulkonäköäsi.
Kuinka nopeasti?
Tutkimuksessa todettiin verenkierron paranevan tunnin sisällä.
Tämänkaltainen paraneminen viittaa kasvojen kudosten ja toimintojen lisääntyneeseen ravinnonsaantiin. Perustuen vuosien varrella tehtyihin havaintoihin, voidaan jatkuvan maadoittumisen olettaa tuovan myös jatkuvia hyötyjä iholle, ihonvärille ja elinvoimalle – pähkinänkuoressa, ”Earthing-kasvojenkohotus.”
Tutkimuksessa elektrofysiologi ja Earthing-instituutin johtaja Gaétan Chevalier, Ph.D., Kalifornian yliopiston kehitys- ja solubiologian laitokselta käytti kaksoissokkomallia neljänkymmenen osallistujan kanssa päätelläkseen voiko maadoittuminen parantaa kasvojen verenkiertoa tunnin sisällä. Chevalier käytti sekä kehittynyttä Laser Speckle Contrast-kuvausta että lämpökuvausta tutkiakseen muutoksia verenkierrossa.
Molemmat kuvaukset osoittivat selkeitä parannuksia kasvojen verenkierron säännöstelyssä maadoittamisen jälkeen. Maadoittamattomilla osallistujilla muutoksia ei havaittu. Laserkameratutkimus julkaistiin ensin, lämpökameratutkimus julkaistaan myöhemmin.
Osallistujia testattiin yksitellen tunnin ajan heidän istuessaan mukavassa tuolissa, jossa oli maadoitusmatto ja tyyny. Osallistujien kämmeniin ja jalkapohjiin laitettiin myös maadoituslaastarit. Maadoitukseen käytetyt johdot määriteltiin sattumanvaraisesti joko sallimaan tai estämään Maan energian välitys. Osallistujat olivat näin joko maadoitettuja (27) tai valemaadoitettuja (13).
Kasvojen paremman verenkierron dynamiikkaa
Laserkameran tulokset osoittivat selvän ja kiehtovan rytmin kasvojen verenkierrossa maadoitetuilla osallistujilla. Tämä rytmi liittyy autonomisen hermoston tehokkaampaan verenkierron säätelyyn ja on jälleen yksi esimerkki siitä, miten maadoittuminen vaikuttaa homeostaasiin ja kehon luonnollisempaan toimintaan.
Kuten tohtori Chevalier julkaisussaan huomautti, autonomisen hermoston verenkierron säätelyn dynamiikka ”tuo mieleen analogian tehokkaasta termostaatista joka aktivoi tai sammuttaa lämmitys-tai viilennysjärjestelmän lämpötilojen vaihtelun mukaan kontrolloidussa ympäristössä. Maadoittuminen voi vaikuttaa autonomisen hermoston verenkierron säätelyn paranemiseen ja sitä myöten parantaa hapen ja ravintoaineiden pääsyä eri elimiin ja kehon järjestelmiin niiden tarpeiden mukaan.”
Chevalier ehdottaa joitain muitakin mekanismeja:
1)      Parantunut zeta-potentiaali ja veren paksuus. Maadoittuminen vähentää negatiivista sähkövarausta punasolujen pinnalla, vähentäen veren hyytymistä ja saaden aikaan paremman viskositeetin (veren ohennuksen) ja paremman virtauksen.
2)      Parantunut fysologia yleensä.
3)      Rauhoittava vaikutus kehoon ja stressihormoni kortisolin normalisoituminen. Stressi on yhdistetty moniin ihosairauksiin. Tässä tutkimuksessa tohtori Chevalier myös pyysi osallistujia täyttämään mielialakyselyn ennen ja jälkeen sen ajan, jonka he olivat joko maadoittuneena tai valemaadoittuneena. Vastaukset paljastivat maadoittuneiden osallistujien nauttineen kokemuksesta enemmän sekä tuntevan itsensä positiivisemmaksi ja rentoutuneemmaksi. Tulokset ovat samanlaiset kuin aikaisemmassa tutkimuksessa joka osoitti maadoittumisen vähentävän stressiä ja lisäävän rauhallisuutta.
4)      Vähentynyt tulehdus. Havainnot vuosien varrelta osoittavat selvästi haavojen ja vammojen parantuvan nopeammin kun keho on maadoittuneena, ja tulehduksen merkit joko vähenevät tai katoavat kokonaan.
Tämä uusi tutkimus auttaa selittämään myös naisten hyvinvoinnin konferenssissa vuonna 2012 tehdyn epävirallisen kyselyn tulokset. Konferenssiin osallistuneet 100 naista täyttivät kyselyn ennen tunnin maadoitusta ja sen jälkeen istuessaan kuuntelemassa luentoa. Noin 75 prosenttia tai enemmän kertoi olevansa paremmalla tuulella, olevansa energisempiä ja omaavansa parantuneen, elinvoimaisemman ihonvärin.
Vanhan sanonnan mukaan kauneus tulee sisältäpäin. Tämä on epäilemättä totta. Nyt voi yhtä hyvin sanoa, että kauneus tulee myös maasta.
Earthing-kasvojenkohotuksen aika on täällä!

________________

Edelläoleva teksti julkaistiin hiljattain Earthinginstituten  raporteissa. Meistähän ei kukaan nuorennu, mutta eikö olisi aika hienoa olla hyvinvoiva ja myös hyvinvoivan näköinen. Uni, ravinto ja ulkoilu ovat tärkeitä - mutta mitä jos maadoittuminen korvaisikin kaikki kalliit kasvovoiteet? Ei mitään turhaa tai keinotekoista - vain luonnon ja ÄitiMaan kaunistava energia!


 


sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Maatamo ja Kuutamo. Earthshine and Moonshine.



      

Syksy on valon ja pimeyden leikkiä. Päivä lyhenee huimaa vauhtia, tiistaina 23.9. on syyspäiväntasaus. Päivä ja yö ovat yhtä pitkiä.  Aika tasataan samoin kuin maaliskuussa. Alkaa pimenevä syksy.  Luonto valmistautuu lepoon, värikkäät lehdet tanssivat maahan.

Illat ovat täynnä kaunista valoa, joka tuudittaa meitä uneen luonnon kera. On aika sytyttää kynttilöitä ja käpertyä yhä enemmän sisätiloihin. Sato on korjattu talteen ja on aika levätä.
Kuulostaa utopistiselta nykymaailmassa. Työelämän tahti kiihtyy talvea kohti. Valon vähetessä elämme lähes 24/7 keinovalossa, joka valitettavasti sotkee pahasti biologista kelloamme.  Kaamosmasennus ja ylenpalttinen väsymys riivaavat monia. Uni jää liian lyhyeksi ja huonolaatuiseksi.
Tällä hetkellä tuntuu kaikilla ja kaikkialla menevän aina vain huonommin. Talousuutiset tulvivat irtisanomisia ja taantumaa. Maailmalla soditaan, viha ja epäluulo nostavat päätään. Länsimaissa laihdutetaan ja kamppaillaan hyvinvointisairauksia vastaan, muualla nähdään nälkää ja yritetään pysyä ylipäätään hengissä. Harva uskaltaa tehdä muutoksia elämässään, vaikka kuinka kivi kengässä hiertäisi.  Rohkeus elää omannäköistä elämää karisee sitä mukaa kun uutiset maalaavat synkkiä näkymiä.  Tuntuu, että on pidettävä kiinni siitä, mitä on.  Ettei menisi vielä  huonommin.
Mutta. Elämässä ei koskaan ole varmuutta siitä, mitä huomenna tapahtuu. On vain tämä hetki. Eilinen meni jo. Kenties se opetti jotain, vaikka tällä hetkellä tuntisitkin suurta katkeruutta tai surua. Kaikella on merkityksensä ja kääntöpuolensa.
Kuten on olemassa Kuutamo, joka  valaisee täydenkuun aikaan maailmaa. Ja on olemassa  sen vastakohta Maatamo, joka tarkoittaa Maasta heijastuvan valon valaisemaa kuunpintaa. Maatamo näkyy parhaiten Kuun ollessa kapea sirppi, koska silloin Kuusta katsottuna Maa paistaa kirkkaana täysimaana.
Ikuinen kiertokulku,  valon ja varjon vuorottelu. Kevään, kesän, syksyn ja talven.  Rytmi, jossa meidät on luotu elämään. Kunpa vain pystyisimme sitä noudattamaan!


Autumn is a play of light and darkness. The day shortens fast and fall equinox takes place on Tuesday September 23rd. Day and night are of equal length, time is evened like in March, the darkening autumn begins. Nature prepares for rest, colorful leaves dance to the ground.


Evenings are full of beautiful light rocking us to sleep with the nature. It’s time to light candles and spend more time inside. Fall harvest is over and it’s time to rest.

In today’s world, this sounds utopistic. The speed of working life increases towards the winter. With less natural light we spend our time almost 24/7 in fake light, which unfortunately messes up our biological clocks. Many suffer from seasonal affective disorder and excessive tiredness. Sleep is too short and of bad quality.

At the moment life seems to be getting worse and worse everywhere and for everyone. Economic news is full of layoffs and recession. There are wars; hatred and suspicion raise their heads. Western countries diet and fight against diseases of affluence, elsewhere people starve and try to stay alive. Few people dare to make changes in their lives, no matter how much they suffer. The worse the visions painted by the news, the less people dare to live the life they would like to. They feel forced to hold on to what they have so things don’t get even worse.

But. In life you can never be sure of what will happen tomorrow. All you have is this moment, yesterday is already gone. Perhaps it taught you something, even if you feel sad or bitter right now. Everything has a meaning and a reverse side.

Moonshine illuminates the surface of the Earth during full Moon. The opposite of this is Earthshine, which refers to the surface of the Moon illuminated by the light reflecting from Earth. Earthshine is best seen when the Moon is a narrow crescent. During that time the Earth shines full and bright as seen from the Moon.

An eternal cycle, alternation of light and shade, spring, summer, autumn, winter. The rhythm we are created to live in. if only we could follow it!




 

tiistai 6. toukokuuta 2014

Elämän kestämätön helppous, The unbearable easiness of life



Miten helppoa onkaan nykyaikana elämämme verrattuna entisaikoihin. Suonette anteeksi, että taas kerran palaan ”vanhoihin, hyviin aikoihin” – kultaako aika muistikuvat, kenties?

Aloitetaan ravinnosta. Ennen piti tehdä ruokaa itse. Monet kasvattivat niin kasvikset kuin lihatuotteetkin. Kaupasta ei saanut valmisruokia, kuten nyt. Nyt voit ostaa jo lettuja, kuorittuja (keitettyjä) perunoita, puhumattakaan muista aterioista. Kaikki on valmiina, tarvitsee korkeintaan lämmittää annos ja syödä.
Toisaalta meitä opetetaan huippukokeiksi pienestä pitäen - ainakin televisiossa.


Asialla on tietysti se kääntöpuoli. Miten pitkän matkan ruoka on tehnyt. miten monet kädet/koneet sitä ovat rakentaneet? Mitä on lisätty, että se säilyy kaupan hyllyssä ja vielä kotonakin?  Niinpä, ei ravintoaineita, vaan lisäaineita. Ja niistä kiistellään. Samaten rasvoista ja  sokereista. Sokerinkulutus on ampaissut taivaisiin yhdessä lisäaineiden ja keinotekoisten rasvojen kanssa. Siinä muhii aikamoinen terveyspommi.

Ennenkin sairastettiin, mutta eri sairauksia. Elinikä oli lyhyempi, mutta ihmiset elivät terveempinä elämänsä. Vielä 1990-luvun alussa ei paljoa puhuttu Alzheimerin taudista tai dementiasta. Tällä hetkellä ne ovat jokaiselle tuttuja sairauksia. Puhumattakaan kakkostyypin diabeteksesta tai unettomuudesta tai lisääntyvistä tulehdussairauksista… Luettelo on pitkä ja jäljet johtavat hyvin usein tuonne ravintopuolelle. Sen lisäksi, että olemme nykyään koneiden jatkeita; jokin laite sinullakin on käytössä tätä lukiessa.

Ennen liikuimme enemmän luonnossa ja ulkona. Nyt on jo diagnostisoitu sellainenkin fobia, että ihminen pelkää liikkumista luonnossa. No, vähänkö meitä on peloteltu punkeilla, karhuilla ja muilla pedoilla. Mieluummin voi mennä ostoskeskukseen shoppailemaan.

Ja siitä löytyy oiva aasinsilta rahaan. Rahahan se maailmaa pyörittää. Ei tarvitse olla kovinkaan vainoharhainen, kun alkaa miettiä, miksi meistä on tullut (vai tehty) niin avuttomia. Tarjolla on terveyttä, kauneutta ja ikuista onnea, kun ostat tämän ja tämän, syöt tätä ja menet tänne. Kuuliaisina kuluttajina teemme kuten neuvotaan. Jonkun taskuun rahat sitten ropisevat. Ikuisuuskysymys on se, miksi aina on lama ja taantuma, miksi aina säästetään. Mihin ne kaikki säästetyt rahat katoavat, missä on se jättiläismäinen säästöporsas?
 

It's hard to believe how easy life is today compared to what it used to be. Please forgive me for once again going back to the "good old times" - perhaps the passing of time makes memories golden?


Let's start with food. In the old days food had to be prepared. Many people grew both vegetables and meat products. Shops did not offer ready meals like they do today. These days you can already buy things such as pancakes, peeled (and cooked) potatoes, not to even mention other meals. Everything is ready-made, all you have to do is heat it up and eat. On the other hand we are all master chefts - at least in the television.



Of course, there is flip side to the coin. How far does our food come from, how many pairs of hands or machines have been used to make it? What has been added to preserve the item both of the shop's shelf and at home? That's right, what has been added is not nutrition, but additives, which are a constant topic for arguments, as are fats and sugars. The consumption of sugar has skyrocketed together with additives and unhealthy, man-made fats. That is quite a health bomb.


People have been sick before, but the illnesses were different. Lives were shorter, but healthier. In the beginning of the 1990's, there wasn't much talk of Alzheimer's or dementia. Today, everyone knows those conditions. Not to even mention type II diabetes, insomnia or the increasing number of diseases caused by inflammation. The list is long and more often than not, the tracks lead back to what we eat. In addition to being slaves to machines: you are using some sort of a device to read this text right now.


In the old days, we used to spend more time outside, moving around in the nature. Nowadays, a new phobia has been diagnosed: a phobia of nature. People have been scared to death by talk of bears and ticks and other monsters. It's probably safer to go shopping.


And that brings us right onto the topic of money. Money makes the world go round. You don't have to be very paranoid to start thinking why we have become (or have been made) so helpless. There is health and beauty, eternal happiness, if you'll only buy this and that, eat this and go here. As good consumers we do as we are told. And someone gets the money. The question remains, why is there always depression, why is money always being saved? Where does all the saved money go, where is that giant piggy bank?



keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Viimeinen sammuttaa valot! The last one hits the lights!

Pitkästä aikaa on aurinkoinen päivä. Melkein kuukausi piti tuota valoilmiötä odotella ja yllättävän korkealle aurinko on kivunnut kuin salaa. Kevättä siis ilmassa!  Päivänvaloa on jo reilut viisi tuntia enemmän kuin joulukuun talvipäivänseisauksen aikaan. Talvi on siis oikeastaan aika lyhyt eikä pimeyskään näillä leveysasteilla ole pitkäaikainen.
Todellisuudessa ei täällä Suomessa mitenkään erityisen pimeää enää nykyisin ole. Jo kaksi kolmasosaa yötaivaastamme on valaistu. Asutuskeskukset, isot tehdaslaitokset ja suurimmat tiet loistavat valoa avaruuteen kaiken yötä.
Luin vastikään jo vuonna 2000 ilmestyneen kirjan "Lights Out", jonka ovat kirjoittaneet T.S. Wiley ja Bent Formby. Kirja on melkoisen provosoiva. Olen monessa asiassa kirjoittajien kanssa samaa mieltä - ja tilanne on entisestään pahentunut reilussa kymmenessä vuodessa. Kirjan alaotsikko on "Sleep, Sugar and Survival". Miksi emme nuku, miksi lihomme, miten meidän käy, miten luonnon käy?  Kirjaa on moitittu epätieteelliseksi ja sekavaksi, mutta ainakin kolmasosa kirjasta on lähteiden luetteloa, joten kyse ei ole pelkästään kirjoittajien omista mielipiteistä.
Yksinkertaisesti kirjan viesti on se, että emme elä niinkuin meidän kuuluisi. Elämämme kuuluisi rytmittyä sekä vuorokaudenaikojen (valon) ja vuodenaikojen mukaan. Mutta mehän elämme ikuisessa kesässä,on aina valoisaa ja aina tankkaamme tulevan vähäravinteisen talven varalle. Talven, joka ei koskaan tule.
Kirja kannattaa lukea. Se on sitäpaitsi aika hauska, ankeasta aiheesta huolimatta.
Ja samaa aihetta sivuten osui tänä aamuna nettilehdestä silmiin otsikko, jossa kauhisteltiin sitä, että Pohjois-Koreassa on yöaikaan aivan pimeää. Ainoa valo näkyy pääkaupunki Pjongjangista (Pohjois-Koreasta ei siis kuvassa näy paljon muuta kuin yksi piste kahden valomeren, Etelä-Korean ja Kiinan välissä). Syynä on todennäköisesti energiapula tai taas uusi keino pitää kansa kurissa, mutta toivottavasti pimeys myös suo maan kansalaisille paremman yöunen. Tosiasiahan on, että valosaaste pahimmillaan aiheuttaa unihäiriöitä. Ilman pimeyttä melatoniinia ei muodostu - mutta kas, sitähän voi nykyään ostaa täällä meillä myös ruokakaupan hyllyltä.
Tunnustan olevani vanha ja kovin skeptinen hurjaa vauhtia kiitävän tekniikan suhteen. Eilen oli radiossa uutisointia lemmikkien tableteista, joilla kissa tai koira voi pelata. Tänään oli lehdessä juttua älyhammasharjasta, jonka käyttöä voi suoraan raportoida somessa.  Mielikuvitus tuntuu olevan kattona. Mutta hei haloo, me olemme pohjimmiltamme osa luontoa. Jos irtaannumme liian kauas siitä, mitä todellisuudessa olemme, miten meidän käy?




It’s a sunny day for a change. For almost a month we have waited for this phenomenon and the sun is already surprisingly high. Spring is on the way! The day is already over five hours longer than during winter solstice in December. Winter, therefore, is actually rather short and at this latitude, the darkness isn’t very prolonged either.
In reality, Finland isn’t very dark anymore. Two thirds of our night sky is already illuminated. Population centers, large factories and main roads shine into space all night.
I just read the book “Lights Out”, written by T.S. Wiley and Bent Formby in the year 2000. The book is rather provocative. I agree with the authors about a lot – and in the over ten years since the book was written, the situation has gotten much worse. The subtitle of the book is “Sleep, Sugar and Survival”. Why do we not sleep, why do we gain weight, what will happen to us, what will happen to nature? The book has received criticism for being unscientific and confusing, but at least a third of it is a list of sources – it’s not only based on the authors’ opinions.
Put simply, the book’s message is: We are not living like we are meant to. Our lives should follow the rhythms of both the day (light) and the seasons. But as the lights are always on, we live in eternal summer, always refueling for the coming winter. The winter that never comes.
I recommend this book. It’s also quite funny, despite its bleak subject.

Similarly, this morning in an online paper I noticed a headline, which was horrified about the fact that North Korea is completely dark at night. The only lights are on in the capital city of Pjongjang (so in the picture North Korea is a dark spot between the two oceans of light that are China and South Korea). The reason for this: most likely energy shortages or yet another way to keep the population obedient, but let’s hope that the darkness will also grant the North Koreans with a better night’s sleep. Because the truth is that light pollution at its worst causes sleeping problems. Without darkness there is no melatonin production – but what do you know, you can buy melatonin these days at your local food store.

I confess to being old and very sceptic when it comes to the technology that moves at the speed of light. Yesterday on the radio someone was speaking about tablet computers for pets, offering games for cats and dogs. Today’s paper had an article about a toothbrush which records your brushing habits, which you can then report directly to the social media. Only imagination seems to be the limit. But hello, we are a part of nature deep down. If we detach ourselves from what we truly are, what will happen to us?



 



keskiviikko 8. tammikuuta 2014

Uusi vuosi - mikä muuttui? New Year - what changed?


Vuosiluku on vaihtunut. Tapana on tehdä uudenvuodenlupauksia. Aloittaa parempi elämä. Terveellisempi. Ykköspäätöksiä lienevät laihduttaminen, liikunnan lisääminen ja sillä keinoin aikomus saavuttaa kesäksi rantakunto. On ihan oikein, että pidämme huolta kehostamme, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Kukaan muu ei nuku puolestamme, liiku puolestamme, saati sitten syö. Vastuu on yksin ja ainoastaan meillä itsellämme - ainakin aikuisina. Lapsille on hyvä myös opettaa oman olotilan kuuntelu. Ei ole mitenkään harvinaista, että vanhemmat tuskailevat lasten ruokailun takia. Itse asiassa lapset tietävät - etenkin ennen kuin ympäristö alkaa vaikuttaa - mitä he tarvitsevat. Jos karkkia tai muuta makeaa ei näy mailla halmeilla, ei lapsikaan niitä vaadi.
Oman olotilan kuuntelu vaan tuntuu unohtuvan liian usein. On niin paljon ulkoa tulevaa informaatiota eikä ole aikaa pysähtyä. Helposti tulee valittua helpoin tie - siitä yli mistä aita on matalin. Pika, super, mullistava, ainutlaatuinen ja lisäksi monta ihmeellistä asiaa tuosta vain lupaava dieetti, elämäntapa, liikuntamuoto...Kaikki ne pitää kuitenkin itse toteuttaa. On oltava todella valmis muutoksiin ennenkuin hyppää taas uuteen.
 Itse voisin tehdä lupauksen vähentää tietokoneella istumista. Tästä laitteesta on tullut elämäni keskipiste. Osin se johtuu siitä, että pyöritän verkkokauppaa ja monet muutkin asiat tietysti ovat vain internetissä. Ja sama riippuvuus tietysti jatkuu myös puhelimen kautta. Olen sen verran vanha, että olen elänyt käsivälitteisen puhelinliikenteen aikaa. Ja normaalin puhelimen aikaa, jolloin puhelinta ei palvottu kuten nyt. Siihen vastattiin tai ei vastattu, jos ei oltu kotona. Mistään ei näkynyt, oliko joku mahdollisesti soittanut poissaollessa. Tieto haettiin kirjoista ja lehdistä, kaikki tapahtui paljon, paljon hitaammin.
Voin sanoa hypänneeni oravanpyörästä, mutta jouduin samalla verkon vangiksi. Voin vain kuvitella, millaista on elämä, kun olet mukana hektisessä työelämässä ja koko ajan pitää olla kiinni verkossa ja sen tietotulvassa.
Onneksi ovat kirjat. Tietoinen päätös sulkea tietokone ja ottaa kirja käteen on hyvä päätös. Maailma ei kaadu, vaikka minä en ole koko ajan online ja ajan hermolla. Ja voin mennä ulos, metsään, missä ainoat verkot ovat hämähäkin taidokkaasti rakentamia!
New Year – what changed?
The new year has begun. Customarily, people make New Year’s resolutions. They wow to start a better life. A healthier life. The number one resolutions are probably losing weight, increasing exercise and thus the attempt to be in bikini shape next summer. It’s the right thing to do to take care of our bodies, because there’s no other option. No one else will sleep for us, exercise for us, let alone eat for us. The responsibility is ours and ours only – at least as adults. Children should also be taught to listen to how they feel. It isn’t rare for parents to despair over what children eat but actually children know perfectly well what they need, at least until the environment starts to influence them. If candy or other sweet things are nowhere to be found, children won’t demand them.
We just seem to too often forget to listen to how we feel. There’s so much information from the outside and we don’t have time to stop. We pick the easiest option, take the path of least resistance. The diet, the way of life, the exercise that is quick, super, unique and which promises many other amazing things just like that. Yet you are the one that has to make them happen. You have to be really ready for changes before jumping into something new.
The resolution I could make is to reduce the amount of time I spent on the computer. This machine has become the center point of my life. Partly that is due to running an Internet store and of course many other things can only be found online. And the same addiction of course continues with the mobile phone. I’m old enough to have lived through the times when phone calls were relayed manually, and when phones were not yet worshipped like they are now. If you were at home when the phone rang, you picked it up; if you weren’t at home, the call was lost. There was no way to tell if someone had called while you were away. Books and newspapers gave all the information necessary and everything happened much, much slower.
I can say that I jumped out of the rat race but at the same time became a prisoner of the web. I can only imagine what life must be like when you have a hectic job which requires you to be attached to the web and its flood of information all the time.
Luckily we have books. The conscious decision to shut down the computer and pick up a book is a good one. The world will not end even if I’m not online and up the date all the time. And I can go outside, to the woods where the only webs are those skillfully built by spiders!