On ihan
oikein ja hienoa olla luonnonsuojelija. Mutta hetkinen - mitä se tarkoittaa?
Äkkiä ajatellen kuulostaa hyvältä, mutta entä olenko minä itse osa luontoa vai
jokin ulkopuolinen tekijä? Jos luonnonsuojelulla tarkoitetaan sitä, että
ihminen suojelee luontoa ihmiseltä, niin emme todellakaan silloin ole osa
luontoa. Olemme ottaneet ohjat omiin käsiin.
Toki on
niin, että paljon pahaa on luonnolle tehty sitä kautta, että olemme eläneet
kuin porsaat pellossa. Välittämättä seurauksista, korjamatta jälkiämme. Oikein
hävettää.
Mutta
toisaalta, luonnolla on ihmeellinen kyky elpyä. Jos raivaat pusikon, niin ei
aikaakaan, kun se on kasvanut kahta komeammaksi. Jos et aseta luonnolle rajoja,
kyllä se tunkee reviirillesi. Autiotaloja hädintuskin erottaa kasvuston
keskeltä.
Ja ah, kun
me viisaat suomalaiset vielä autamme luontoa sillä, että istutamme pellotkin
täyteen puita. Hyvään, aiempien sukupolvien vaivalla metsästä raivaamaan
maaperään kunnon metsä kasvamaan. Siinä samalla katoaa aito avara suomalainen peltomaisema
monesta paikasta.
Tähän
tunneryöppyyn on selityksensä. Näin juuri järvellä lapsettoman
joutsenpariskunnan. Vielä ennen juhannusta perheeseen kuului kaksi pientä
palleroa, joita vanhemmat huolella kaitsivat. Ensin katosi yksi ja juhannuksena
toinen. Joutsenemon hätä oli sydäntäraastavaa. Asialla ei ollut petoihminen,
vaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä luontoon kuulumaton minkki. Miksi se
on luonnossa ja tekee tuhojaan - kas, siinäpä onkin toinen tarina!
It’s all well
and good to be a conservationist. But hold on a moment – what does it mean? It
sounds good at first blush but what about me? Am I a part of nature or some
outside factor? If nature conservation translates to humans protecting nature
from humans, then we are certainly not a part of the nature. We have taken over it.
It is true of
course that there are a lot of evil things we have done to the nature by living
like pigs. Without any worry for the consequences, without cleaning up after
ourselves. It’s a shame.
But on the other
hand, the nature has an amazing ability to heal. If you clear out a bush, it
doesn’t take long for it to grow back, doubling its original size. If you don’t
restrain the nature, it will come to your territory. Some abandoned houses can
hardly be seen from all the growth around them.
And then there
are us wise Finnish people who help the nature by planting fields full of
trees. Let’s plant a proper forest into the good, fertile soil earlier
generations put a lot of effort in to clear. In the meantime, the genuine, vast
fields Finland is known for will disappear.
There is a
reason for all this emotion. I just spotted a childless couple of swans on the
lake. A little before midsummer the family included two little babies, whom the
parents lovingly nurtured. First one disappeared, then the other. The distress
of the swan mother was heartbreaking. This wasn’t due to a beast man, but in
all likelihood something that shouldn’t be in nature in the first place – a
mink. Why is there a mink freely wreaking havoc on nature – now, that’s another
story.
