perjantai 4. toukokuuta 2012

Äiti Maan voima

Nyt kaikki reippaasti ulos kävelemään ja istuskelemaan paljain jaloin. Se on parasta maadoittumista ja aivan ilmaista. Maa ei kuulu meille, mutta saamme käyttöömme sen voiman. Se, mitä sanomme omistamiseksi, sisältää velvollisuuden pitää maasta huolta. Valitettavan usein huolenpidosta ei ole tietoakaan.
Kaikki varmaan muistavat kiellon: Älä tallaa nurmikoita!  Miksi niitä ei saisi tallata? Minä luulen, että nurmikko nimenomaan haluaa tulla tallatuksi, jos sitä ei joku syö ravinnokseen. Ja nimenomaan paljaiden jalkojen tallaamaksi! Tuo kielto on vain pieni merkki siitä, miten vieraantuneita me ihmiset olemme luonnosta.
Miksi voimme niin huonosti? Vaikka meillä on materiaalisesti paljon kaikenlaista, olemme silti onnettomia ja juurettomia. Kulutuksen ja uupumuksen ristiaallokossa, jossa työn vene keikkuu välillä vettä haukaten.
Syömme epäterveellistä, teollista ravintoa. Piiskaamme kehomme äärimmilleen tai emme liiku lainkaan.
Henki ja keho eivät kohtaa toisiaan.

Toivon, että tänä kesänä jokainen tämän tekstin lukija - ja monet monet muut - kulkevat mahdollisimman paljon paljain jaloin. Kuuntelevat kehoaan, antavat maan rauhoittavalle voimalle tilaa. Intiaanit elivät ja elävät vieläkin läheisessä kosketuksessa maahan. Heille ja monille alkuperäiskansoille maa on pyhä. Niin sen  kuuluisi olla meillekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti