No, onkos tullut kesä... Is it summer again?

Ulkona on pimeää aamusta ja illasta. Väliin jää muutaman tunnin valoisa jakso. Elämme siis vuoden pimeintä aikaa. Mutta samalla myös monen kohdalla vuoden kiireisintä ja stressaavinta.

Joulu ja vuodenvaihde lähestyvät huimaa vauhtia, jälleen on yksi vuosi siirtymässä historiaan. Työpaikoilla punnerretaan tuloksen tekemiseksi, kassakoneiden kuuluu kilistä ja ihmisten jaksaa.

Jaksammeko me? Tuntuu niin nurinkuriselta, että kesällä kun taas valoisaa aikaa on lähes neljä kertaa enemmän, alamme löysäillä. Loma on toki hieno juttu ja tarpeen, mutta tämä pimeä aika vaatii paljon enemmän kuin meillä monilla on voimia.

Olemme kuitenkin osa luontoa, vaikka se tuntuu vallan pöljältä ajatukselta. Miten luonto reagoi valon vähenemiseen? Ottaa levon kannalta.  Osa nukkuu talviunta.

Ennen tätä hektistä 24/7 – elämää myös ihmiset rauhoittuivat talven tulon myötä. Kesä oli tehty töitä valoisaan aikaan, sato korjattu syksyllä ja sitten siirryttiin sisätiloihin. Elämä ja oleminen sopeutettiin valon määrään.

Kuvassa auringonlasku 24.12.2015  kello 14.48.

Sillä auringonvalo on se, joka määrittää elämämme rytmin täällä maapallolla. Huolimatta siitä, että keinovaloa on ympärillämme. Kehomme yrittää noudattaa omaa sirkadiaanista rytmiään, mutta emme anna sille siihen useinkaan mahdollisuutta. Auringonvalo on voimakas herättäjä ja virkistäjä.  Tähän aikaan vuodesta pitäisi jokaisen oleskella ulkona luonnonvalossa edes puoli tuntia, jotta kehomme ajastin pysyisi tahdissa. Päivän valon määrällä on vaikutusta myös yöuneemme, joka tuntuu olevan kadoksissa niin monilta.

Energiansäästön nimissä on kehitetty LED-valot, joilla säästetään toki, mutta valon väri on liian voimakas ainakin illalla. Iltavalon pitäisi olla auringonlaskun punertavaa valoa, ei tietokoneiden, tablettien tai älypuhelinten sinistä.  Valon väri viestii kehollemme, milloin mennä nukkumaan.

Kuvassa auringonlasku 24.6.2016 kello 23.08.

Keväällä ja kesällä siirrymme luontaisesti oikeaan rytmiin luonnonvalon myötä. Eri asia sitten on jo vuosikymmeniä jatkunut ajan siirtely kesä-talviaikaan. Se on vihonviimeinen keksintö ja aiheuttaa todella paljon ongelmia monille.

Miksi metsäjäniksen turkki muuttuu syksyllä valkeaksi ja jälleen keväällä ruskeaksi? Mikä sitä muodonmuutosta ohjaa? Ei kylmenevä sää, vaan valon määrä.  Muutoksia tapahtuu myös meissä. Me suomalaiset elämme todella rankoissa olosuhteissa verrattuna moniin muihin. Australialainen tuttavani ihmettelikin, olemmeko jotain superkansaa. Kyllähän me olemme – sopeutumisen mestareita. Vuodenaikojen vaihtelu on upea asia, mutta valitettavasti elämme kuin olisi ikuinen kesä.

It's dark outside in the morning and evening. In between there are a few hours of light. We are living the darkest time of the year but also for many, the busiest and most stressful. Christmas and New Year are approaching fast, another year is about to become history. We work a lot, cash machines are supposed to be tinkling and people are supposed to be strong.Are we strong? It feels all wrong that in the summer, when we have almost four times as much light, we take it easy. Holidays are great and necessary of course, but this darkness demands a lot more than many of us are able to handle.

We are, after all, a part of nature, even though it feels like such a silly thought. How does nature react to less light? It takes things easy. Some just hibernate.

Before the current hectic 24/7 lifestyle, people also calmed down with the arrival of winter. During summer they had worked in the light, done harvest in the fall and then they moved indoors. Life was adapted to the amount of light.

Sunset 24.12.2015 at 2.58 P.M.

Sunlight is what determines the rhythm of our lives here on Earth. Despite the fact that we are surrounded by artificial light, our bodies try to follow their own circadian rhythms, but we often don't give them the chance. Sunlight is a powerful wake-up call and energizer. This time of the year, everyone should spend at least half an hour outdoors every day, so the timer of our bodies can keep up. The light of the day also affects our nighttime sleep, which so many seem to have lost.

For the sake of evergy saving, LED lights have been developed. They do save energy, but the color of the light is too strong at least in the evening. Evening light is supposed to be the reddish color of sunset, not the blue of computers, tablets or smartphones. The color of the light tells our bodies when to go to sleep.

Sunset 24.6.2016 at 11.08 P.M.

In the spring and summer we automatically move to the correct rhythm with natural light. The turning of the clocks between summer and winter time that has been going on for decades in an entirely different issue, the worst invention ever which causes many problems for a lot of people.

Why does the coat of a forest rabbit turn white in the fall and back to brown in the spring? What guides this transformation? It's not the weather getting colder, it's the reducing light. Changes are also apparent in us. We Finns live in extremely harsh circumstances compared to many. My Australian friend wondered if we are some sort of super people and we are – masters of adaptation. The four seasons are a marvellous thing, but unfortunately we live like it's eternal summer.

Huhtikuun hetkiä, Moments in April

                                          Suon taikaa, Magic of marsh

                                          Melkein muisto, Almoust a memory

                                          Illan tassiva valo, Dancing light of the evening

                                          Lyhyen päivän kukka, A flower of a short day

Minne on uni kadonnut? Where has the sleep gone?

Tämän ajan ykköspuheenaihe tuntuu jälleen olevan unettomuus. Niin lehdet kuin muu mediakin käsittelevät sitä päivittäin. Miksi emme nuku? Olemmeko aina nukkuneet huonosti? Epäilen.

Tarvitsemme unta sekä henkisesti että fyysisesti. Aivomme kaipaavat lepoa, keho kaipaa lepoa. Päivät ovat monilla hyvin hektisiä. Työ ei ole fyysistä, mutta henkisesti sitäkin kuormittavampaa. Aivot ovat kovilla, keho on kovilla, koska se ei saa tarvitsemaansa liikuntaa.

Keinoja unettomuuden selättämiseen käsitellään paljon. Vinkkejä löytyy moneen lähtöön – olemmehan toki yksilöitä siinäkin suhteessa. Viimeinen oljenkorsi ovat unilääkkeet – sitä ennen on moni ehtinyt kokeilla monenlaista.

Miten oli ennen? Suomessa on aina ollut samanlaiset vuodenajat, toki sääolosuhteet vaihtelevat. Nukumme huonommin talvella kuin kesällä, mikä on aika erikoista. Näin ei ole aina ollut. Silloin, kun elämä oli enemmän luonnonvalon rytmittämää, nukkumaan mentiin talvella varhain. Ei ollut televisiota, puhumattakaan muista nykyajan kommunikaatiolaitteista.  Nukkuminen oli itsestäänselvyys – ei ongelma.

Aamulla herättiin, omassa rytmissä. Toki aina on ollut huonommin nukkuvia, herkempiä ihmisiä. Täysikuu valvotti silloinkin talviaikaan. Kesällä pitkinä valoisina päivinä tehtiin pitkiä työpäiviä.

Nyt olemme kellon orjia. Bisneksen takia alettiin siirrellä kellonaikaa kesäksi. Kun se hullutus alkoi, ei ollut tietoa internetistä, joka mahdollistaa yhteydenpidon mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Luonnon rytmi ei ole mihinkään muuttunut.

Syyt unettomuuteen ovat moninaisia. Useimmat niistä löytyvät päiväajan toiminnoista. Elämme suoraan sanottuna väärin. Kuormitamme aivojamme, emme kehoamme. Tai sitten kuormitamme yli molempia. Kortisolitasot jylläävät korkealla myös yöaikaan.

Tämän ”saarnan” päätteeksi on pakko esittää omia vinkkejäni. Olen ollut huonouninen pidemmän aikaa, mutta saanut asian korjattua – oikeastaan aika pienillä keinoilla.

Jos mahdollista, ole ulkona luonnonvalossa joka päivä ainakin 20-30 minuuttia.
Älä harrasta rankkaa liikuntaa illalla, korkeintaan rento iltakävely on paikallaan.
Syö myös illalla, älä raskasta ateriaa. Mutta sen verran, että sinulla on kylläinen olo, kun käyt nukkumaan.
Lopeta  tietokoneen/tabletin/älypuhelimen käyttö  viimeistään 2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Lue kirjaa sen sijaan.
Jos voit, poista makuuhuoneesta kaikki sähköiset laitteet.
Pidä makuuhuone viileänä, alle 20 astetta.
Mene nukkumaan aina samaan aikaan, jos voit.
Ja minun ekstravinkkini: hanki maadoituslakana.

The number one topic these days again seems to be insomnia. Both newspapers and other media sources deal with this issue almost daily. Why don’t we sleep? Have we always slept badly? I doubt that.

We need sleep both physically and mentally. Our brains require rest, our bodies require rest. For many, days are hectic. Work may not be physical, but mentally very burdening. Brains struggle, body struggles for not getting the exercise it needs.

There is a lot of talk about how to sleep better. Tips are offered all around - of course we are individuals in this respect as well. The last straw is sleeping pills but before that, most have already tried several things.

How did people sleep before? Finland has always had the same four seasons, naturally with changes in weather conditions. We sleep worse in the winter than in the summer, which is quite strange. This hasn’t always been the case. When life was more structured by natural light, people went to bed early in the winter. There were no televisions, not to even mention other modern communication gadgets. Sleeping was something taken for granted – not a problem.

People woke up in the morning, in their own rhythm. Of course there have always been those more sensitive people who didn’t sleep as well. The full moon kept people awake during winter. Working days were long when it was summer and there was a lot of light.

Today, we are slaves to the clock. Business world demanded the moving of the clocks for summer. When that madness started, we didn’t yet have Internet enabling communications whenever. The rhythm of the nature hasn’t changed. 

There are many reasons for bad sleep. Most of them can be found from what we do during the day – we live wrong. We burden our brains, not our bodies. Or we over-burden both. Cortisol levels are too high during the night.

At the end of this “sermon”, I have to offer a few tips of my own. I used to sleep badly for a long time but have managed to fix it, in the end with quite small changes.

- If possible, spend time outside in the natural light for at least 20-30 minutes every day.
- Don’t exercise late in the evening. A relaxed evening walk at most.
- Eat an evening snack, not a heavy meal, but enough to feel comfortably full when you go to bed.
- Stop using the computer/iPad/smartphone at least two hours before going to bed. Read a book instead.
- If possible, remove all electronic gadgets from the bedroom.
- Keep the bedroom cool, under 20 degrees Celsius.
- If possible, go to bed at the same time every day.
- And my extra tip: get an Earthing sheet.

Vuosi 2016, Year 2016

Matkakuumetta ?

Oletko kyllästynyt pimeään ja sateiseen Suomeen ja suunnittelet lomamatkaa? Jos aiot lentää pidemmän matkan, kannattaa kokeilla maadoittumista matkan aikana sekä perillä kohteessa. Tässä australialaisen Lindan testaamat vinkit.

Maadoituksesta apua aikaerorasitukseen

Älä tuhlaa sekuntiakaan arvokkaasta loma-ajastasi olemalla väsynyt! Maadoituksen avulla voit vähentää aikaerorasitusta ja väsymyksen tunnetta – tässä muutamia vinkkejä mitä tehdä niin lentokoneessa kuin perillä lomakohteessa voidaksesi nauttia lomastasi alusta saakka.

Lentokoneessa emme voi maadoittua samalla tavoin kuin kävellessämme paljain jaloin tai käyttäessämme maadoitustuotteita, koska koneessa ei ole maata johon voisimme itsemme yhdistää. Voit kuitenkin käyttää hyväksesi lentokoneen metallirunkoa osittaiseen maadoitukseen samoin kuin käyttäisit auton runkoa. Runko on kuin ”tiskiallas” johon purat kehoosi kertyvän, aikaerorasitusta aiheuttavan jännitteen.

Lyhyillä, alle neljän tunnin matkoilla:

Helpoin tapa maadoittaa itsesi lentokoneessa on ottaa kengät pois ja asettaa paljaat jalat edessäsi olevan istuimen metallijalalle tai sen pultille. Uudemmissa lentokoneissa istuimen jalat pulttia lukuunottamatta ovat usein muoviset. Tämä ei haittaa, varmista että jalkasi koskettaa metallipulttia.

Pidemmillä, yli neljän tunnin matkoilla:

Matkoilla joilla ylität useita aikavyöhykkeitä ja joiden jälkeen aikaerorasitus on todennäköisempää, haluat luultavasti nukkua jossain vaiheessa ja myös liikkua koneessa enemmän. Ottamalla mukaan maadoitustuotteen voit pysyä helposti maadoittuneena koko matkan ajan. Esimerkiksi:

- Automatto ja sen mukana tuleva hauenleukaklipsi: samoin kuin autolla matkustettaessa, koneen tärinä aikaansaa kehon pinnalle hikeä, joka purkaa kehoon kertyvän jännityksen siirtymällä vaatteiden läpi koneen metallirunkoon yhdistettyyn mattoon. Kiinnitä automatto hauenleualla istuimen metallijalkaan tai mihin tahansa metalliseen osaan istuimen alla. Voit istua matolla ja se ei häiritse matkaasi millään tavalla, voit nukkua, käydä välillä kävelemässä ja palata matolle, pitää käsiäsi sillä katsoessasi elokuvia tai laittaa paljaat jalkasi sen päälle. Parhaat hyödyt saat paljaan ihon kosketuksesta mattoon.

- Maadoitusranneke: ranteeseen tai nilkkaan laitettavan maadoitusrannekkeen avulla voit pitää kengät ja sukat jalassa ja olla silti yhteydessä maahan. Yhdistä ranneke koneen metalliosaan hauenleukaklipsillä kuten mattokin. Muista ottaa ranneke pois tai irrottaa johto lähtiessäsi käymään vessassa tai kävelemässä.

Vinkki: joskus hauenleukaklipsin yhdistäminen ahtaassa tilassa istuimen alla voi olla vaikeaa, ja metalliosa voi myös olla liian paksu. Helpoin tapa tässä tilanteessa on yhdistää klipsi maadoituslaastarin metallineppariin ja laittaa laastari kiinni koneen metalliosaan. Muista ottaa laastari pois koneesta lähtiessäsi.

Perillä kohteessa:

Kun pääset perille, paras keino aikaerorasitusta vastaan on kävellä, seisoa tai istua paljaat jalat maassa noin puolen tunnin ajan. Tämä voi kuitenkin olla joissain kohteissa hankalaa liian kuuman tai kylmän sään vuoksi. Käytä tällöin maadoitustuotteita hotellilla: voit jälleen käyttää koneessa mukanasi olleita automattoa tai ranneketta yhdistämällä maadoitusjohto kohdemaasi pistorasiaan sopivaan pistokkeeseen. Aseta matto tai ranneke paljasta ihoa vasten ja lepäile, lue tai katsele TV:tä noin puolen tunnin ajan. Yritä sopeutua uuteen aikavyöhykkeeseen heti pysymällä hereillä iltaan saakka ja käytä puolilakanaa, tyynyliinaa, pikkupeittoa tai maadoituspussia voidaksesi nukkua maadoittuneena yösi lomalla. Aikaerorasitus vähenee maadoittumisen avulla, koska kehosi sopeutuu kohteen luonnollisiin aikarytmeihin nopeammin. Muista toistaa tämä sama prosessi myös kotimatkalla!

Aikaerorasitusta vähentämällä tai jopa poistamalla voit nauttia lomastasi paljon enemmän ja saada lisäenergiaa tehdä ja kokea kaikkea mitä haluat. Hyvää lomaa!

Travel fever ?

Are you bored of dark and rainy Finland and planning a holiday? If you have a longer flight, try grounding yourself both on the plane and at your destination to reduce or even avoid jetlag. Here are some tips, tested by Linda in Australia.

Use Earthing to help with jet lag

Don’t waste one second of your valuable holiday time by being tired! With the help of Earthing you can reduce jet lag and tiredness – here are a few tips on what to do both in the plane and once you arrive, so you can enjoy your holiday from the very beginning!

It’s not possible to ground yourself on the plane in the same way as by walking barefoot or using Earthing products, because the plane doesn’t have earth for us to connect to. However, you can use the metallic chassis of the plane as a “sink” to discharge all the static electricity that builds up in your body and can create jet lag, in a similar way as you would ground yourself in a car. 

On short flights – less than four hours

The easiest way to ground yourself on the plane is to remove your shoes and place your bare feet on the metallic seat legs or bolts in front of you. On newer planes, the seat legs are often covered with plastic, leaving only the bolts bare. This is okay, just make sure your bare skin is touching the bolt.

On longer flights – more than four hours

On trips that cross several timezones and are more likely to cause jet lag, you will probably want to sleep at some point and also move around more. By bringing an Earthing product with you, you can easily stay grounded for the whole trip. For example:

- Earthing Auto Seat Pad with alligator clip: in similar way as when traveling by car, the vibrations of the plane will create a layer of sweat on your body. This will transfer through your clothes onto the Pad connected to the metal chassis, discharging the static electricity from your body. Connect the Pad with an alligator clip to the metallic seat leg or any piece of metal under the seat. You can sit on the Pad and it won’t disturb your trip in any way, you can sleep, take a walk and come back onto the Pad, keep your hands on it while watching movies or place your feet on it. For best results, make sure to get bare skin contact.

- Earthing body bands: by attaching an Earthing band to your wrist of ankle you can still keep your shoes or socks on and still be grounded. Connect the band to the metal chassis with an alligator clip like with the Pad. When taking a walk or going to the restroom, remember to take the band off or disconnect the cord.

Tip: sometimes it can be difficult to connect the alligator clip to the metal due to lack of space or the metal part being too thick. The easiest way here is to connect the clip to an Earthing patch and then connect the patch onto the metal. Just remember to pull off the patch before leaving the plane.

At your destination:

Upon arrival, the best way to avoid jet lag is to walk, stand or sit on the ground with your feet bare for approximately 30 minutes. This can however be difficult in some places due to too hot or too cold weather. In this case, use Earthing products at your hotel, such as the Pad or a body band by connecting it via a plug suitable to your destination and resting, reading or watching TV for approximately 30 minutes. Try to get used to the new timezone by not sleeping until the evening and use a half sheet, pillow case, plush pad or a recovery bag in order to stay grounded for the night and every night during your holiday. Earthing helps with jet lag because you can co-ordinate with the natural circadian rhythms of your new environment faster. Remember to repeat the process on the way back!

By reducing or even eliminating jet lag you can enjoy your holidays a lot more and have more energy to do and experience everything you want. Happy Holidays!

Keväällä...

       

…elämä alkaa, mutta niin moni myös siirtyy elämästä pois. Kuolema koskettaa, läheltä tai kaukaa. Pysähdyttää ajattelemaan omaa elämää, kun itsekin ikääntyy. Ahdistus vai iloko siitä seuraa? Milloin mikäkin. Mistä pidän kiinni, kun pohdin elämän ja kuoleman kysymyksiä? Mitä pelkään eniten – kuolemaa, vaiko sittenkin elämää?

Pahin skenaario on tietysti se, että kuoleman lähestyessä huomaa, miten paljon on elänyt muiden ehdoilla ja muiden toiveita toteuttaen.  Varman päälle, uskaltamatta tehdä radikaaleja ratkaisuja itse.  Mikä kumma voima se on, joka saa kuulostelemaan ympäristön reaktioita? Hyväksynnän haku – kaikki eivät hyväksy koskaan, vaikka kuinka solmulle itsensä kääntää. Aina löytyy joku, joka on eri mieltä.

Kuitenkin elämän tärkein henkilö olet juuri sinä itse. Jos et rakasta itseäsi, hyväksy itseäsi ja toteuta toiveitasi, kenen luulet ne toteuttavan?  On kohtuutonta vaatia toiselta ihmiseltä, että hän tekisi sinut onnelliseksi. Jos et tunne onnellisuutta, ei toisella ole keinoja siihen vaikuttaa.

Kehomme on temppeli, jossa elämme tässä elämässä. Ja velvollisuutemme on hoitaa kehoamme mahdollisimman hyvin, hyväksyen ja rakastaen. Moniko etsii vain virheitä, liikaa painoa, liikaa ryppyjä? Kehoa muokataan ja kuritetaan, vaikka se tuntuisi pahaltakin. Kuitenkin kehon perustarpeet ovat riittävä lepo, kohtuullinen liikunta ja hyvälaatuinen ravinto. Istuminen on tuomittu lähes rangaistavaksi teoksi, puhumattakaan ravintosuosituksista, jotka ovat kaukana luonnonmukaisuudesta.  Elämäntapamme ja ympäristömme muuttuu huimaa vauhtia eikä fysiologiamme pysy vauhdissa mukana.  Seurauksena on monenlaisia vaivoja ja ongelmia.

Olen vakaasti sitä mieltä, että luonto on kaiken perusta. Ja kaikki se, mikä vie meitä kauemmas luonnosta, on huono asia. Lääketieteen isä  Hippokrates totesi jo aikoinaan, noin 2500 vuotta sitten:

”Sairaudet eivät tule meihin tyhjästä. Niiden takana on pieniä päivittäisiä syntejä luontoa vastaan. Kun riittävästi syntejä on kertynyt, sairauksia puhkeaa yhtäkkiä.”

Mitähän Hippokrates sanoisi  nykyisestä elämänmenosta?

In the spring

...life begins, but so many also leave this life. Death touches us, near and far. It stops us to think about our own lives, when we get older. Is that followed by anxiety or joy? It can be either. What do I hold on to, pondering questions of life and death? What do I fear the most – death, or perhaps life after all?

The worst scenario of course is when at death’s door you notice how much you’ve lived on other people’s terms, fulfilling their wishes. Playing it safe, not daring to take radical action yourself. What is the power that makes you listen to everyone else’s reactions? The seek for approval – some will never approve, no matter how you twist yourself. There’s always someone who disagrees.

And yet the most important person of your life is you. If you don’t love yourself, accept yourself and fulfill your wishes, who do you think will do it for you? It’s unreasonable to demand anyone else to make you happy. If you don’t feel happy, another person has no means to make you happy.

Our body is the temple we spend this life in. And it is our responsibility to take care of that body with acceptance and love. How many of us are only looking for the faults, too much weight, too many wrinkles? We modify and punish our bodies, even if it feels bad. Yet the body’s basic needs are enough rest, reasonable amount of exercise and good quality nutrition. Sitting has been branded a punishable action, not to even mention the eating recommendations which are far from natural. Our way of life and our environment are changing fast and our physiology can’t keep up. Many problems and inconveniences follow.

I firmly believe that everything is based on nature. And everything taking us further away from nature is a bad thing. A long time ago, about 2500 years, the Father of Medicine Hippocrates stated: “Illnesses do not come upon us out of the blue. They are developed from small daily sins against Nature. When enough sins have accumulated, illnesses will suddenly appear.”

I wonder what Hippocrates would say about the way we live today?

Maadoittumisesta apua keskosille?

Pilottitutkimus vuodelta 2014 viittaisi keskosina syntyneiden vauvojen terveyden paranevan maadoittamalla.

Tutkijat Pennsylvanian osavaltionyliopiston lastensairaalan vastasyntyneiden teho-osastolta Hersheyssä reportoivat välittömiä ja merkittäviä parannuksia autonomisen hermoston toiminnan mittauksissa.

Tutkimus, jonka löydökset esiteltiin vuoden 2014 lastentautien konferenssissa, on tulossa julkaisuun lähiaikoina. Autonominen hermosto on kriittisen tärkeä tulehdus- ja stressireaktioiden hallinnassa.

Tutkimuksessa todettiin kliinisesti stabiilien, 5-60 päivän ikäisten keskosvauvojen maadoittamisen lisäävän huomattavasti sydämen lyöntitiheyden vaihtelua, mikä viittaisi kiertäjähermon parantuneeseen toimintaan. Kiertäjähermo, joka ulottuu aivorungosta vatsaan, on autonomisen hermoston parasympaattisen haaran päähermo. Se säätelee avainelimiä kuten keuhkoja, sydäntä ja suolistoa. Sydämen lyöntitiheyden vaihtelulla tarkoitetaan muutoksia lyönnistä lyöntiin ja siihen vaikuttavat sekä autonomisen hermoston sympaattinen että parasympaattinen haara.

Tämä on ensimmäinen vauvoille tehty maadoittamistutkimus. Vuonna 2011 tehty tutkimus  osoitti maadoittumisen nopeasti parantavan sydämen lyöntitiheyden vaihtelua aikuisilla. Maadoittuminen myös aikaansaa siirtymisen hermoston yliaktiivisesta sympaattisesta toiminnasta (mikä on yhdistetty elimistön kiihtymiseen ja stressiin) parasympaattiseen, normalisoivaan ja rauhoittavaan toimintaan. Parantamalla sydämen lyöntitiheyden vaihtelua voit vähentää stressiperäisten sairauksien todennäköisyyttä.

Uudessa tutkimuksessa parantunut sydämen lyöntitiheys oli nähtävissä johdonmukaisesti 20 vauvalla, 20-40 minuutin maadoittumistestijaksojen aikana. Hyödyt hävisivät nopeasti kun vauvat vuorottelevasti irroitettiin Maasta. Keskoskaapeissa olleet vauvat maadoitettiin kiinnittämällä ihoon maadoituslaastari, joka yhdistettiin sairaalan maadoitusjärjestelmään.

Testatuilla vauvoilla ”maadoittuminen lisäsi parasympaattista toimintaa minuuteissa”, kertoo Charles Palmer, MB.ChB, vastasyntyneisiin erikoistunut lääkäri ja maadoittumistutkimuksen johtaja. ”Tietenkin tarvitsemme lisää tutkimusta todistaaksemme, että maadoittuminen saattaa parantaa kiertäjähermon toimintaa, siten parantaen stressiä ja tulehdusta hallitsevia mekanismeja keskosina syntyneillä vauvoilla.”

Tohtori Palmer kollegoineen on aikaisemmin raportoinut  kiertäjähermon alentuneen toiminnan olevan riski sairastua nekrotisoivaan enterokoliittiin, mahdollisesti tappavaan suolistosairauteen joka todetaan noin 5-10 prosentilla keskosista.

On mielenkiintoista huomata, että tutkimukset viimeisen 15 vuoden aikana ovat todenneet kiertäjähermon näyttelevän suurta roolia anti-inflammatorisessa prosessissa, joka auttaa säätelemään immuunijärjestelmän perusreaktioita ja tulehdusta taudinaiheuttajien hyökkäyksessä ja kudosvaurioissa. Kiertäjähermon toiminta muun muassa auttaa vähentämään tulehdusta edistävien kemikaalien tuotantoa.

Tähän päivään saakka, maadoittumisen on luultu vähentävän tulehdusta joko niin että a) Maan elektronit neutralisoivat tulehduksessa mukana olevat vapaat radikaalit, tai b) maadoittuminen normalisoi stressihormoni kortisolia, joka säätelee tulehdusreaktiota. Löydös jonka mukaan maadoittuminen parantaa kiertäjähermon toimintaa aikuisilla ja ilmeisesti myös lapsilla, ehdottaisi kolmannen tavan jolla maadoittuminen vähentää kehon tulehdusta.

Pennsylvanian tutkijat reportoivat maadoittumisen myös välittömästi ja huomattavasti vähentävän vauvojen ihon jännitettä, joka syntyy ympäröivien lääke- ja keskoskaappivälineistön sähkökentistä. Tällä jännitteellä voi olla stressiä lisäävä reaktio keskosiin. Vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa  maadoittumisen todettiin merkittävästi vähentävän kehoon aiheutettua jännitettä.

Yhdysvaltojen tartuntataudien valvonta- ja ehkäisykeskusten (CDC) mukaan lähes puoli miljoonaa lasta vuosittain, tai yksi kahdeksasta, syntyy keskosina (5). Keskosuudella tarkoitetaan vauvan syntymää ennen 37:ttä raskausviikkoa ja siihen liittyvät syyt aiheuttavat noin 35 prosenttia kaikista lapsikuolemista, enemmän kuin mikään muu yksittäinen syy. Se on myös johtava tekijä lasten pitkäaikaisissa neurologisissa vammoissa.

Lisätutkimuksia tietenkin tarvitaan ennen kuin maadoittumista voidaan harkita käytettävän yhtenä hoitotoimenpiteenä keskosilla.

Grounding – Help for Premature Babies?

 A 2014 pilot study suggests that the health of premature infants may be enhanced by Earthing.

Researchers at the Pennsylvania State University Children’s Hospital Neonatal Intensive Care Unit in Hershey have reported immediate and significant improvements in measurements of autonomic nervous system 
Their study, presented at a 2014 pediatric medical conference, is pending publication. (ANS) functioning critically important in the regulation of inflammatory and stress responses.
Specifically, grounding the babies, clinically stable and from five to sixty days of age, strongly increased measures of heart rate variability (HRV) that indicated improved vagus nerve transmission.  The vagus nerve, extending from the brainstem into the abdomen, is the main nerve of the parasympathetic division of the ANS.  Its offshoots supply and regulate key organs, including the lungs, heart, and intestines.  HRV refers to beat-to-beat alterations in heart rate, and is influenced by the sympathetic and parasympathetic branches of the ANS.
This is the first Earthing study conducted with babies. A 2011 study demonstrated that grounding rapidly improves HRV among adults, and generates a shift from an overactive sympathetic mode, associated with acceleration and stress, into a parasympathetic, or normalizing and calming mode. If you improve your HRV you can reduce the likelihood of stress-related disorders.
Improved HRV occurred consistently among 20 babies in the new study when they were grounded during testing periods over 20 to 40 minutes.  The improvement disappeared quickly when they were alternately disconnected from the Earth.  Grounding was achieved by adhering a grounding patch on the skin of the babies, while in their incubators, and connecting the patch wire to the hospital’s grounding system.
Among the babies tested, “grounding raised parasympathetic tone within minutes,” says Charles Palmer, MB.ChB., a specialist in neonatology, and lead researcher in the grounding study. “We obviously need more research to further prove that grounding may enhance vagus nerve transmission and thereby improve stress and inflammatory regulatory mechanisms in preterm infants.”
Dr. Palmer and his research colleagues previously reported that decreased vagal tone – meaning diminished vagus nerve function − is an indicator of risk for necrotizing enterocolitis, a potentially fatal intestinal disorder affecting about 5-10 percent of premature infants.
It is interesting to note that during the last fifteen years research has discovered that the vagus nerve represents a major component of an anti-inflammatory process that helps regulate basic immune responses and inflammation during pathogen invasion and tissue injury.  Among other things, vagus nerve activity helps to inhibit excessive production of pro-inflammatory chemicals.
To date, Earthing has been thought to reduce inflammation as a result of 1) electrons from the Earth neutralizing free radicals involved in chronic inflammation, and 2) normalizing the stress hormone cortisol that has a regulatory effect on inflammation. The fact that Earthing improves vagal tone in adults, and apparently also in infants, suggests a third mechanism for Earthing’s anti-inflammatory impact on the body.
The Penn State researchers also reported that grounding immediately and substantially reduced skin voltage induced on the babies from ambient electric fields radiating from surrounding medical and incubator equipment.  Such voltage may have a stress effect on premature babies.  In a 2005 study, Earthing has been shown to significantly reduce induced voltage on the body. 
According to the U.S. Centers for Disease Control and Prevention, nearly a half-million babies are born preterm annually, or 1 of every 8 infants.  Preterm means a baby is born prior to 37 weeks of pregnancy. Preterm-related causes of death account for about 35 percent of all infant deaths, and more than any other single cause, and is also a leading contributor to long-term neurological disabilities in children.
More research is obviously needed, however, before Earthing can be considered an adjunct treatment strategy for preterm babies by clinicians.