Olen kyllä oikeasti unohtanut tämän blogisivuston olemassaolon. Taitaa olla lähes viisi vuotta viimeisimmästä elonmerkistä!
Maailma on muuttunut ihan toisenmoiseksi tässä välillä. Elämme aivan villiä aikaa. Maailmassa eivät päde enää vanhat säännöt ja tekoäly on ottamassa yhä suuremman sijan elämässämme. Ihan varma ei voi enää olla siitä, mikä on totta ja mikä keksittyä!
Mutta onneksi - monessakin mielessä - maa on ja pysyy jalkojen alla. Nykyaikaan todellakin istuu sanonta "jalat maassa". Kaiken pyörityksen, sometuksen ja uutisoinnin keskellä kannattaa laittaa jalat maahan ja olla juuri siinä, missä on. Keskittyä olennaiseen ja olemiseen läsnä.
Kaikkea ei voi tietää, kaikkea ei voi ymmärtää.
On vain tämä hetki. Menneelle emme mitään voi ja tulevaa emme voi ennustaa. Historiasta pitäisi ottaa oppia, mutta jälleen kerran tuntuu ihmiskunnan muisti olevan turhan lyhyt. Tulevaisuus voi olla nykyisyyttä huonompi, mutta myös parempi.
Ihmiskunnalla on kaiken avaimet käsissään. Mitä ovia avataan, mitkä suljetaan, minne kuljetaan? Omat päätökset tuntuvat pieniltä, mutta ne liittyvät kokonaisuuteen. Kulunut sanonta "asenne ratkaisee" on avain, jolla elämän turbulensseista selviää ehkä helpoimmin.
Maadoittuminen on edelleen itselläni jokapäiväistä sekä myös joka yö. Noin puoli tuntia joka päivä on jo riittävä määrä perusmaadoitukseksi. Jos terveydentilassa on enemmän ongelmia, niin aikaa pitää käyttää enemmän. Nukkuessa maadoitus hoituu automaattisesti joka yö, jos jokin maadoitustuote on käytössä.
Uni on hyvinvoinnin kannalta numero ykkönen. Siitä ei pidä tinkiä, jos ei ole pakko!
